Huh hellettä!

Kyllä nyt hellitään auringonpalvojia! Minä, Heidi, kaipaan hieman viileämpää, mutta toki aurinkoista ilmaa. Olisipa vieressä järvi, jossa voisi pulahtaa kesken kuuman päivän. Isäntä ostikin altaan, jossa voi vilvoitella. Ailu tosin käyttää allasta juomakipponaan. :D Kuvassa Pyry kuitenkin leikkii kylpyammeessaan, jonka laitoin ulos varjoon eräänä helteisenä päivänä mummin kehoituksesta. Pyry on ollut tosi reipas pikku-ukkeli, vaikka on ollutkin kuuma. Kuumuus on saattanut lisätä kiukkua ja unta. Tapansa mukaisesti Pyry kuitenkin on hyväntuulinen mussukka. Pyry osaa jo istua todella hyvin. Toki pieniä kupsahduksia sattuu välillä. Odottelemme kovasti Pyryn oppivan ryömimään ja konttaamaan. Tietenkin nyt päästään vielä helpolla kun Pyry pysyy melko pienellä alueella, kun ei osaa ryömiä. Hän kyllä etenee takaperin ja pyörimällä.

Pyryn sydämen tilanne on edelleen tarkkailun kohteena, mutta kontrolli kesäkuun lopussa oli ok. Luultavasti väliseinän aukko, vsd, on umpeutunut ja paksuuntumakin on sallituissa rajoissa. Seuraava kontrolli on vasta 1-vuotiaana. Tuntuu, että siihen (Pyryn 1-vuotissynntäreihin) on ikuisuus! Meillehän on tullut vauva vasta äskettäin. Niin se vain on, että tämä vauva kasvaa kovasti ja on jo yli 7kk ikäinen. Äiti ei edes pysy perässä.

Kesälomamatkailua

Perheemme muina kuulumisina voisi kertoa, että kesäkuussa lomailimme. Tottakai silloin oli paljon viileämpää. Teimme 11 päivää kestäneen kierroksen Suomessa. Vietimme muutaman päivän mökillä Messilässä Pyryn kummien Oden ja Liisan kanssa. Hyttysiä oli paljon! Pyryä se ei kyllä haitannut. Mökkeillessä Janikin pääsi lomailun makuun kahden viikon remppailun jälkeen. Messilän rinteessä näimme lunta! Ailu ei siitä ollut moksiskaan, ihmetteli mitä tuo emäntä hihkuu :D Pakkohan pienestä läntistä oli ottaa kuvakin.

Messilästä matkasimme Punkaharjulle Sydänlapset ja -aikuiset ry:n järjestämään sova-viikonloppuun. Ailu vaihtoi autoa kesken matkan ja meni mummin, vaarin ja Ruskan kanssa maalle. Sova-viikonloppu oli antoisa meille vanhemmille. Toivottavasti osaamme käyttää saamaamme tietoa hyväksi tulevaisuudessa esimerkiksi parisuhteen hoidossa. Pyry oli luentojen ajan oman hoitajansa Tarun kanssa. Heillä meni hienosti. Punkaharjun Kruunupuisto oli todella hieno paikka. Hotellin ylibuukkauksen takia "jouduimme" majoittumaan jugendhuvilassa. Emme valittaneet. Kunto tosin oli koetuksella kävellessämme edes takaisin hotellin ja huvilan väliä mäkisessä maastossa.

Leiriviikonlopun jälkeen rentouduimme Rönössä Virtasalmella isovanhempien kanssa. Pieksämäellä oli nähty karhu, mutta se ei meitä pelottanut - olihan Jani kaatanut niitä jo useamman lomansa aikana. :D Hyttysillä oli kuitenkin ylivoima - niitä pakoilimme sisätiloihin. Virtasalmelta päätimme lähteä kohti Pohjanmaata. Pysähdyimme yöpymään Kannonkoskella Oili-tätini sekä miehensä Ilmarin luona. He asuvat ihanan luonnon ympäröimänä järven rannalla. Jani uskaltautui jopa pulahtamaan veteen kuuman ajomatkan jälkeen.

Lähdimme ajamaan Kannonkoskelta Seinäjoelle Alavuden kautta. Ensin piti odotella koiraa kotiin, sillä se oli löytänyt narttuseuraa ja oli omilla teillään. Jani ja Ilmari lähtivät mutu-tuntumalla kävellen etsimään "tuhlaajapoikaa" ja sieltähän se vastaan jolkotteli nauru suupielissään. Alavudella saimme murua rinnan alle toisen tätini Eilan luona. Oli ihanaa tavata kummatkin tätini monen vuoden tauon jälkeen. Jani tapasi heidät ensimmäistä kertaa. Seinäjoella kävimme puolestamme tervehtimässä Janin Tellervo-mummaa, jonka tapasin ensimmäistä kertaa. Hän ilahtui yllätyskyläilystämme ja erityisesti pikku-Pyryn tapaamisesta. Kuvassa mumma ja Pyry hassuttelevat.

Seinäjoella vietimme kaksi yötä. Kiertelimme kaupungilla ja nautimme kiireettömyydestä. Seinäjoki näytti meille kauniin puolensa. Aurinko paistoi ja oli lämmintä. Ihmiset olivat ystävällisiä. Ailukin oli todella reipas hotelliasukki. Se oli vähän ihmeissään kun ei päässytkään juoksentelemaan omia polkujaan, vaan joutui kulkemaan remmissä. Kuvassa Ailu vahtii Pyryn unta Panimoravintola Mallaskosken terassilla. Seinäjoella olisi viihtynyt pidempäänkin, mutta koti-ikävä alkoi vaivata. Ajoimme kotiin Kurikan Puska-Jussin kautta ja pysähdyimme myös parilla muulla levähdyspaikalla evästämässä. Pyry vietti ajomatkat joko leikkien tai nukkuen. Oma koti kullan kallis. Kotona nautiskelimme hiljaisesta juhannuskaupungista ja lepäilimme matkaväsymyksen pois.

Onneksi kesästä voi nauttia vielä, vaikka ei lomailisikaan. Toivottavasti ehdin ja jaksan kirjoitella kuulumisia hieman useammin.

Lopuksi vielä video, jossa Pyry jammailee taustamusiikin tahtiin. Mistä lie musiikkimakunsa perinyt, mutta rytmi on ainakin verissä...