Pala kesää

Leikkipuistossa työharjoitteluni on alkanut hyvin. Tänään yksi tyttö pyysi minua tekemään seppeleen ja hetken kuluttua toinen tahtoi sellaisen ja lopulta opetin heille seppeleiden teon jalon taidon. Siitä kehkeytyi kukkakorupaja, johon pojatkin innostuivat mukaan. Pojat kävivät keräämässä voikukkia ja toimittivat tilaukse asiakkaille ja tytöt tekivät seppeleitä, käsikoruja ja sormuksia tilausten mukaan. Meillä oli tosi hauskaa.

Sain myös kokea, että minut on hyväksytty porukkaan. Olin sisällä toimistossa ja tyttö tuli sisään huutelemaan MINUA, kun toinen tyttö oli satuttanut päänsä. Oli hienoa huomata että minuun luotetaan.

Hieman itseäni stressaa kun ravaan välillä koulussa ja välillä lasten neuvolassa tai lääkärissä. Ensi viikolla on vikat koulupäivät joten sitten voin keskittyä kunnolla leksun toimintaan ja pääsenkin näyttämään taitoni ohjaamalla toimintatuokioita.

Keväinen päivä Saimaan rannalla

Ensimmäinen päivä kuntoutuksessa kun illalla tuntuu, että päivä on ollut hyvä. Otin vapauden viettää iltapäivällä aikaa lasten kanssa. Olihan Pyry vielä kipeähkö. Söimme välipalan terassilla auringon lämmittäessä. Jani söi nopeasti välipalan ja riensi sitten sossun luennolle. Minä ja Pyry jatkoimme eväsretkeämme. Poika puhua pälpätti niin että minua nauratti :D Helmikin taisi herätä veljensä pulinaan. Pyry olisi tahtonut eväsretkeillä isänsä kanssa ja tahtoi lähteä etsimään isiä. Selvästi lapsetkin tahtoisivat olla perheen kesken. Aika paljon täällä lapset ovat hoitajien kanssa ja näkevät vanhempiaan ruokapöydässä tai illalla pari tuntia. 

Syötyämme lähdimme kuitenkin hakemaan pyykkiä koneesta ja laitoimme ne kuivumaan. Lähdimme käymään rannassa heittämässä kiviä veteen ja ihmettelemässä kaikkea näkemäämme. Paluumatkalla näimme sisiliskon hiekkatiellä vipeltämässä piiloon varpujen sekaan. Yritin saada kuvan, mutta en laajakuvaputkella onnistunut luonnollisestikaan... Lapset söivät päivällisen hoitajien kanssa ja ulkoilivat sillä aikaa kun vanhemmat saivat nauttia lähiruokaillallisesta. Helmi oli ollut oma hymyilevä itsensä, mutta minut nähdessään hän tahtoi syliin ja valitti minulle poissaolostani. Pyrykin oli jaksanut leikkiä ulkona, mutta minusta tuntuu, että hänellä oli lämpöä jo ulkona. Illan tunnit vietimme rennosti yhdessä tyttöjen eli mun ja Helmin huoneessa koko perheen voimin. Lapset kävivät yhdessä suihkussa ja söivät iltapalan. Pyrykin söi nyt hyvällä ruokahalulla! Helmi oli itkuinen käydessään nukkumaan ja itkeskeli unen rajamaillakin. Pienelle on ollut rankkaa olla erossa vanhemmista ja tutuista ihmisistä. Niin äidillekin. Vaikka vielä aamulla näin monet asiat kovin negatiivisena, niin nyt kuitenkin tuntuu hyvälle. <3

Kuntoutuksesta moi!

Saavuimme kuntoutuspaikkakunnalle sunnuntai-iltana. Minusta tuntuu, että olisimme olleet täällä jo pidempään kuin kaksi vuorokautta. Heti saavuttuamme Helmillä alkoi ripuli. Tyttö oli ehkä vähän kärttyisempi, mutta pirteä ja jaksoi puuvastella. Vuorottelimme ohjelmaan osallistumisiamme eilisen ja tämän aamupäivän. Iltapäivän Helmi sai olla muiden lasten kanssa. Kuulemma kaikki meni hyvin ja Helmi oli aurinkoinen (kuten ilmakin!) hymyilevä.
Tämä päivä ei mennyt ihan putkeen: yöllä Pyry heräsi haukkoen. Hän huusi ettei saa henkeä. Jani tuli herättämään minut, sillä majoitumme eri huoneissa. Olimme jo lähdössä viemään poikaa sairaalaan mutta onnistuin kämmäämään kassakaapin koodin kanssa ja hälytin yöpäivystäjän huoneeseeni. Hän kehoitti soittamaan sairaanhoitajallemme. Sairaanhoitaja antoi spiralla ventolinea. aamulla pojan keuhkot olivat lääkärin mielestä hyvän kuuloset, mutta määräsi silti varuiksi avaavaa ja hoitavaa lääkettä. Iltapäivällä poika alkaa aivastella, illalla olikin jo lämpöä ja ennen nukkumaan menoa hän sai spiran ja panadolia. Rankka päivä näkyy Pyryssä. Hän tahtoi nukkua päivällisellä rattaissa ja nukkuikin toista tuntia.

Helmillä on ollut parempi päivä vatsansa kanssa. Vähän nenä vuotaa hänelläkin.Toivottavasti ensi yön saamme nukkua ja pikkupotilaiden olo helpottuu. En odottanut kuntoutuksen olevan tällaista!!*. Harmittaa ettemme voi osallistua kaikkiin juttuihin. Uintikin on  jäänyt vähiin.
Tänään huono-onnisuuteni jatkui kun naisten rantasaunan aikaan sauna oli lukossa saapuessani sinne. Se oli unohdettu laittaa päälle...sain lopulta saunoa . Nyt silmät painuvat väkisin kiinni.... zzzzz