Olemme sairastelleet nyt parisen viikkoa. Ensin Hemppu oli kuumeessa ja hänen parannuttuaan Pyryllä nousi kuume ja mulla alkoi flunssa. Mun yskimistä on jatkunut reilun viikon. Pyry oli jo terve välissä, mutta yskii nyt minun tavoin. Janikin liittyi sairastuvan jatkoksi loppuviikosta.
Sairastelun lomassa olemme koittaneet tehdä kaikkea kivaa sisällä. Maalasimme yhtenä päivänä sormiväreillä. Pyry kyllä aikoi maalata sormin, mutta tahtoi kuitenkin pensselit, etteivät sormet likaannu. :) Minäkin sain maalata rauhassa Helmin nukkuessa päikkäreitä.
 |
| Tässä on lohikäärme. Isi saa työhuoneeseensa taidetta :) |
Arvaattekos mitä ipanaisemme katsovat näin intensiivisesti? Chu-chu-chuggington! Helmi jammailee tunnusmusiikin tahdissa ja tykkää muutenkin katsella junasia. Sillä aikaa kun lapsoset katselevat ohjelmaa, saan minä tehtyä ruokaa tai luettua posteja tms.
Jammailusta tulikin mieleeni, että olemme viime vikkoina tanssineet paljon. Pyry ja Helmi tanssivat tähtien kanssa aina sunnuntaisin. Helmiä naurattaa Pyryn viedessä. Kuviot ovat kyllä hallussa pikkutanssijoilla :) Videoita olemme ottaneet, mutta emme ole saaneet käsiteltyä niitä julkaistavaan muotoon. Musiikki tuntuu innostavan tyttöä, kun "puhuva ja soittava tuoli" on Helmin suosikkilelu! Helmi kiipeää tuolin päälle seisomaan ja hytkyy suloisesti musiikin tahdissa.
Nykyään Helmi nukkuu yönsä oikein kivasti. Jani on pitänyt unikoulua toistamiseen sairastelun aiheuttaman takapakin takia. Vaihdoimme myös niin, että Jani nukkuu Helmin sängyn vieressä. Tuntuu, että tämä järjestely on hyvä. Helmi saa läheisyyttäni paljon päivän aikana, eikä 11 kuukauden ikäinen taapero tarvitse yöllä ruokaa. Nukumme kaikki paremmin näin ja se on hyvä.
Helmi muuten kävelee hienosti. Hän on itsekin innoissaan uudesta taidostaan. Konttaamalla hän kuitenkin pääsee nopeammin karkuun rappusia kohden tai koiran vesikipolle... Miten meillä onkin sellaiset lapset, jotka eivät ymmärrä "EI"-käskyä? Helmikin vain kikattaa kun häntä kieltää läträämästä koiran vedellä tai räpläämästä vahvistimen nappuloita. Onpahan pari kertaa säikähtänyt käännettyään äänet täysille.
En voinut vastustaa kiusausta ja napata foto innokkaasta aikidokastamme. Hän on kuin lapsi, joka ei malta odottaa tatamille pääsyä ja tahtoo nukkuakin aikidopuku päällänsä :D
Jani siis jatkaa teinivuosiensa harrastusta aikidoa. Tänään ostimme uuden puvun hänelle. Pyry oli mukana ja näki kendo-ottelijoita. Hän kysyi "saankos, isi, minäkin kokeilla miekkailua?" Tilanne oli jännittävä ja myöhemmin Pyry kertoi mammille, ettei hän tykännytkään siitä miekkailusta.
Janilla on huomenna (tai siis tänään) ekat treenit. Katsotaan kuinka miehen käy. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti