Paaston aika on alkanut. En ole ennen paastonnut. Nyt ajattelin, että voisin paastota vähän kerrallaan. Perjantain olen ilman facebookia (jos sen muistan vielä aamulla). Aikaa menee turhuuteen, kuten facebookin tarkisteluun. Senkin ajan voin tehdä jotain muuta - vaikka kirjoittaa blogia :D.
Pyryllä on taas korvatulehdus. Jälkitarkastuksen tekee korvalääkäri parin viikon kuluttua. Tulehduksia on ollut niin usein, että nyt keskustellaan korvien putkituksesta ja nielurisojen leikkauksesta. Toimenpide luultavasti vähentää sairasteluja. Mietin kuitenkin yhtenä päivänä miten se tehdään. Joutuuko Pyry olemaan sairaalassa yön yli vai pääseekö kotiin heti? Jos joutuu olemaan yön yli niin saako jompikumpi meistä vanhemmista olla hänen kanssa yön? En tahtoisi pikkuiseni joutua olemaan sairaalassa yksin yötä... Jatkuva sairastelu on kuitenkin ollut tosi rankkaa. Tuntuu, että olemme joutuneet olemaan erossa ystävistä, poissa kerhoista ja muista aktiviteeteista lähes koko syksyn ja talven ajan. Olisi kiva päästä tapaamaan muita äitejä ja lapsia eikä vain olla kotona oman porukan kesken. Toki meillä on ollut menoja terveinä kausina.
Hassuja juttuja tapahtuu päivittäin. Tänään Pyry hihkaisi "Tänne!" ja niinpä pikkuauto sukelsi rahkapurkkiin! Eipä sinne olisi voinut isompaa autoa laittaakaan. Ihana pieni kekseliäs poikani <3 Mistä ihmeestä lapsen mielikuvitus tuleekaan. Pieni mies selostaa lastenohjelmia ja leikkejään jatkuvalla syötöllä. Sitä on hauska kuunnella. Olisipa enemmän mahdollisuuksia pysähtyä seuraamaan lapsen leikkiä. Nyt kun olen itsekin flunssassa, olen ollut enemmän Pyryn kanssa. Lounas on ollut jotain helppoa ja nopeaa ruokaa, enkä ole seisonut hellan edessä paljoakaan. Tai muutenkaan siivoillut tai muuta puuhailua tehnyt kuten yleensä. Helmin kasvaminen helpottaa myös minun olemista Pyryn kanssa. Helmi tykkää seurata Pyryn touhuja ja kokeilla leluja. Helmi ei ole enää niin paljon minussa kiinni vaan voin sylitellä Pyryäkin enemmän. Pyrykin saa enemmän irti Helmistä. Monta hymyä ainakin :)
Nyt ansaittu lepo. Toivottavasti yö nukutaan hyvin. Minun oli "pakko" katsoa telkkaria miehen kanssa, kun ei tätä parisuhdeaikaa niin kamalasti ole. Telkkarista tulee muutama ohjelma, joita yhdessä katsomme kun lapset ovat nukkumassa. Nyt tosin seurasin ohjelmaa toisella silmällä, kun istuin läppäri sylissäni. Eihän mulla päivällä ole mahdollisuutta läppäriä käyttää, kun pikkuherra tulee heti katsomaan ja naputtelemaan kanssani...
Otsikosta vielä sen verran, että nollakelit ja pikkuiset plussatkin saavat lumet tippumaan katolta. Aamulla klo 7 aikaan sänky tärisi, kun lumia tippui etupihalle. Mies saa tehdä lumitöitä aamuin illoin ainakin ovemme edestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti