Arkirumba

Perheemme on aloittanut uuden "harrastuksen" Arkirumban. Se on koko perheen yhteinen tanssi jossa sovitetaan askeleet opiskelun, työn ja päivähoidon sekä kodin välille. Saimme pehmeän laskun näin aluksi Janin ollessa sairaslomalla ja äitini hoitaessa lapsia. Jani huolehtii lapset äitini luokse ellei hän tule meille. Minä huolehdin koiran aamulenkityksen ennen kouluun lähtöä. Tänään toisena koulupäivänä onnistuin nukkumaan liian pitkään. Siksi söin aamupalan koululla, jonne saavuin eri reittiä kuin suunnittelin sillä luulin bussillani olevan pysäkki Paavalin kirkolla mutta eihän sillä ollutkaan.

Tänään palautin ensimmäisen tehtävän joka oli tarkoitus tehdä viime viikolla etäopiskeluviikolla. En malttanut tehdä ja onneksi palautusaikaa pidennettiin. Hoitovapaan jälkeen opiskelurytmi on hakusessa. Päivät ovat pitkiä eikä iltapäivän luennoilla jaksaisi istua paikallaan mielenkiintoisesta aiheesta huolimatta. Motivaatiota opintojen loppuun suorittamiseen on vaikka siihen meneekin 1,5 vuotta.

Lapset tykkäävät olla mammin seurassa eikä heillä ole varmastikaan mitään ongelmia. Eilen ensimmäisen hoitopäivän jälkeen Helmi ei ollut erityisen ripustautuva mutta yöllä tarrautui minuun ja tahtoi nukkua ihan liki. Pyrykin tahtoi nukkua kanssamme joten meidän sängyssä oli oikein tiivis ja lämmin tunnelma lasten nukkuessa lopulta poikittain meidän aikuisten välissä

Helmin imetys on mielestäni lopetettava koska minä en jaksa yöheräämisiä opiskeluaikana. Helmikään ei maitoa yöllä tarvitse ja yhtenäisemmät unet olisi hänellekin hyväksi. Hänelle puhkesi viimein yhdeksäs hammas! Sen takiakin hän on heräillyt ja itkeskellyt yöllä.

Kirjoitan tätä bussissa ja pian nousen pois kyydistä.

Yöllisiä pohdintoja

Pohdin mikä on parasta lapsilleni. Elokuussa 2013 lapset menevät päivähoitoon jonnekin. Haemmeko päiväkotihoitoa, perhepäivähoitoa vai ryhmäperhepäivähoitoa? Tahtoisimme viedä lapset samaan paikkaan hoitoon. Pyry täyttää ensi vuonna 4, joten hän tulee olemaan kaksi vuotta päivähoidossa ennen eskaria. Kelton (Konsultoivan lastentarhanopettaja) mielestä olisi hyvä, jos lapset olisivat jo valmiiksi sellaisessa päiväkodissa, jossa on pienten ryhmä Helmille ja tulevaisuutta ajatellen esiopetusta Pyrylle. Mutta en toisaalta tahtoisi viedä lapsia päiväkotiin. Tuntuu, että niissä lapset ovat stressaantuneita isoissa ryhmissä. Pyryn sairaus myös mietityttää. Olisiko Pyrylle parempi olla pienemmässä ryhmässä ja pystyisivätkö aikuiset tarkkailemaan Pyryn vointia paremmin kuin päiväkodissa? Toisaalta jos Pyrylle sattuisi jotain, päiväkodista joku voisi lähteä viemään lasta sairaalaan... Elämästä ei edes tiedä miltä perhe-elämämme näyttää kahden vuoden kuluttua tai missä esiopetusta annetaan silloin! Eli vastaus taitaa olla ryhmäperhepäivähoito sitten kuitenkin. Ajatukset pitänee aina kirjoittaa auki, niin vastaus tulee itsestään :D

Helmi osaa sanoa pää, ota, isi, äiti, Pyry ja röhröh :) Ehkä jotain muutakin ja nämäkin tulevat niin, että ymmärrämme mitä neiti tarkoittaa.

Helmin tyyli katsoa aamun lastenohjelmia :)

Ulkoilua

Taaperot ulkoilevat

Helmi tykkää keinua! Helmi pyytää keinuun pääsyä
osoittamalla tai kävelemällä/konttaamalla keinun alle.

Ailu leikkii mielellään meidän kanssa omassa pihassa.

Ensin rakennetaan torni ja sitten se rikotaan näin!

Syksyinen piustovierailu

Jostain syystä tämä postaus on jäänyt julkaisematta. Siispä lokakuun alun puistovierailun kuvat tulevat tässä:

Kummitäti antaa vauhtia :)

Helmi miettii millä autolla leikkisi

Pyry tahtoo nukkua nojatuolissa

1-vuotias

Ihana Helmi täytti vuoden. Juhlat ovat myöhemmin yhdessä Pyryn kanssa. Muutaman lahjan neiti kuitenkin sai. Isovanhemmat lähettivät paketillisen dubloja. Helmi tykkäsi erityisesti paketin päällä olleesta ruusukkeesta! Dubloeläimetkin kiinnostivat kumpaakin lasta. Pyry alkoi heti rakentamaan juttujaan. Helmi tahtoi puolestaan laittaa legot takaisin laatikkoon.

Isi osti Helmille pehmolampaan, mikä on suloisen pehmeä. Pyry sai aikoinaan 1-v lahjaksi Saukiksi nimetyn koiran. Se saakin nyt paimentaa Helmin Täpy-lammasta.

Tuoreet mitat: 72,2cm ja 9,045kg. Hyvät mitat vaikka vähän pieni neiti onkin (-1käyrällä).

Meidän vauva osaa

Meidän vauva syö itse. Ainakin osa ruoasta menee suuhun joko sormin tai lusikalla. Kuvassa syö mansikkarahkaa. Ihana kesän maku!
Meidän vauva kävelee. Enää Helmi ei tarvitse tukea. Hän osaa ottaa tukea mennessään kynnyksen yli. Ulkona kävely kengät jalassa ei ole niin kivaa ja helppoa. Silloin on tuki tai neliveto paikallaan.
Meidän vauva laskeutuu sohvalta ja sängyltä alas. Portaita alas tultais pää edellä joten treenit jatkuu sen osalta.
Meidän vauva sanoo "tätä" ja osoittaa mitä tahtoo. Hän sanoo "tää" ja osoittaa lamppua. Ääntelystä kuulee sanojen painon. Pian hän juttelee.

Meidän vauva osaa todella paljon.

Syksy on.

Olemme sairastelleet nyt parisen viikkoa. Ensin Hemppu oli kuumeessa ja hänen parannuttuaan Pyryllä nousi kuume ja mulla alkoi flunssa. Mun yskimistä on jatkunut reilun viikon. Pyry oli jo terve välissä, mutta yskii nyt minun tavoin. Janikin liittyi sairastuvan jatkoksi loppuviikosta.

Sairastelun lomassa olemme koittaneet tehdä kaikkea kivaa sisällä. Maalasimme yhtenä päivänä sormiväreillä. Pyry kyllä aikoi maalata sormin, mutta tahtoi kuitenkin pensselit, etteivät sormet likaannu. :) Minäkin sain maalata rauhassa Helmin nukkuessa päikkäreitä.

Tässä on lohikäärme. Isi saa työhuoneeseensa taidetta :)

Arvaattekos mitä ipanaisemme katsovat näin intensiivisesti? Chu-chu-chuggington! Helmi jammailee tunnusmusiikin tahdissa ja tykkää muutenkin katsella junasia. Sillä aikaa kun lapsoset katselevat ohjelmaa, saan minä tehtyä ruokaa tai luettua posteja tms.

 Jammailusta tulikin mieleeni, että olemme viime vikkoina tanssineet paljon. Pyry ja Helmi tanssivat tähtien kanssa aina sunnuntaisin. Helmiä naurattaa Pyryn viedessä. Kuviot ovat kyllä hallussa pikkutanssijoilla :) Videoita olemme ottaneet, mutta emme ole saaneet käsiteltyä niitä julkaistavaan muotoon. Musiikki tuntuu innostavan tyttöä, kun "puhuva ja soittava tuoli" on Helmin suosikkilelu! Helmi kiipeää tuolin päälle seisomaan ja hytkyy suloisesti musiikin tahdissa.

Nykyään Helmi nukkuu yönsä oikein kivasti. Jani on pitänyt unikoulua toistamiseen sairastelun aiheuttaman takapakin takia. Vaihdoimme myös niin, että Jani nukkuu Helmin sängyn vieressä. Tuntuu, että tämä järjestely on hyvä. Helmi saa läheisyyttäni paljon päivän aikana, eikä 11 kuukauden ikäinen taapero tarvitse yöllä ruokaa. Nukumme kaikki paremmin näin ja se on hyvä.

Helmi muuten kävelee hienosti. Hän on itsekin innoissaan uudesta taidostaan. Konttaamalla hän kuitenkin pääsee nopeammin karkuun rappusia kohden tai koiran vesikipolle... Miten meillä onkin sellaiset lapset, jotka eivät ymmärrä "EI"-käskyä? Helmikin vain kikattaa kun häntä kieltää läträämästä koiran vedellä tai räpläämästä vahvistimen nappuloita. Onpahan pari kertaa säikähtänyt käännettyään äänet täysille.

En voinut vastustaa kiusausta ja napata foto innokkaasta aikidokastamme. Hän on kuin lapsi, joka ei malta odottaa tatamille pääsyä ja tahtoo nukkuakin aikidopuku päällänsä :D 

Jani siis jatkaa teinivuosiensa harrastusta aikidoa. Tänään ostimme uuden puvun hänelle. Pyry oli mukana ja näki kendo-ottelijoita. Hän kysyi "saankos, isi, minäkin kokeilla miekkailua?" Tilanne oli jännittävä ja myöhemmin Pyry kertoi mammille, ettei hän tykännytkään siitä miekkailusta.

Janilla on huomenna (tai siis tänään) ekat treenit. Katsotaan kuinka miehen käy. :)

Unikoulua

Helmillä aloitettiin unikoulu jatkuvan yöheräämisen takia. Tavoitteena on nukuttaa hänet omaan sänkyyn ja että hän nukkuisi koko yön heräämättä.

Helmin unikoulu osa1: kolme heräämistä. Ensimmäinen nukutus ja rauhoittelu 30min. Toinen 10min ja kolmas olikin aamumaidolla tainnutus. Aika hyvin siis alkoi vaikkei tyttö nukahtanut kertaakaan omaan sänkyyn. Aina kun laitoin omaan sänkyyn, alkoi kamala huuto.

Helmin unikoulu osa 2: Isän nukutus illalla omaan sänkyyn onnistui hyvin. Heräämisiä oli kaksi, joista jälkimmäisen aiheutti veli "Äiti tule tänne!"-huuteluillaan. Ensimmäisen heräämisen nukutus kesti 30min ja Helmi halusi olla pitkään sylissä ja räplätä mun hiuksia. Toinen oli aamumaidolla tainnutus kun kello alkoi olla jo sen verran, että oli varmasti nälkä. Tyttö vaikutti kovin pirteältä ja meinasi leikkiä. Helmi nukahti joka kerta omaan sänkyyn ja se on suuri saavutus \o/ Itse en osannutkaan nukkua alkuyöstä odotellessani ensimmäistä herätystä, joka tuli vasta klo 2 eikä tunnin kuluttua nukahtamisesta kuten yleensä. Taitaa unikoulu tulla tarpeeseen äidillekin :D