Pyry konttaa!

Tässä lyhyt videopäivitys, tarkemmin kuulumisia sitten toisessa blogimerkinnässä.

/Jani

Huh hellettä!

Kyllä nyt hellitään auringonpalvojia! Minä, Heidi, kaipaan hieman viileämpää, mutta toki aurinkoista ilmaa. Olisipa vieressä järvi, jossa voisi pulahtaa kesken kuuman päivän. Isäntä ostikin altaan, jossa voi vilvoitella. Ailu tosin käyttää allasta juomakipponaan. :D Kuvassa Pyry kuitenkin leikkii kylpyammeessaan, jonka laitoin ulos varjoon eräänä helteisenä päivänä mummin kehoituksesta. Pyry on ollut tosi reipas pikku-ukkeli, vaikka on ollutkin kuuma. Kuumuus on saattanut lisätä kiukkua ja unta. Tapansa mukaisesti Pyry kuitenkin on hyväntuulinen mussukka. Pyry osaa jo istua todella hyvin. Toki pieniä kupsahduksia sattuu välillä. Odottelemme kovasti Pyryn oppivan ryömimään ja konttaamaan. Tietenkin nyt päästään vielä helpolla kun Pyry pysyy melko pienellä alueella, kun ei osaa ryömiä. Hän kyllä etenee takaperin ja pyörimällä.

Pyryn sydämen tilanne on edelleen tarkkailun kohteena, mutta kontrolli kesäkuun lopussa oli ok. Luultavasti väliseinän aukko, vsd, on umpeutunut ja paksuuntumakin on sallituissa rajoissa. Seuraava kontrolli on vasta 1-vuotiaana. Tuntuu, että siihen (Pyryn 1-vuotissynntäreihin) on ikuisuus! Meillehän on tullut vauva vasta äskettäin. Niin se vain on, että tämä vauva kasvaa kovasti ja on jo yli 7kk ikäinen. Äiti ei edes pysy perässä.

Kesälomamatkailua

Perheemme muina kuulumisina voisi kertoa, että kesäkuussa lomailimme. Tottakai silloin oli paljon viileämpää. Teimme 11 päivää kestäneen kierroksen Suomessa. Vietimme muutaman päivän mökillä Messilässä Pyryn kummien Oden ja Liisan kanssa. Hyttysiä oli paljon! Pyryä se ei kyllä haitannut. Mökkeillessä Janikin pääsi lomailun makuun kahden viikon remppailun jälkeen. Messilän rinteessä näimme lunta! Ailu ei siitä ollut moksiskaan, ihmetteli mitä tuo emäntä hihkuu :D Pakkohan pienestä läntistä oli ottaa kuvakin.

Messilästä matkasimme Punkaharjulle Sydänlapset ja -aikuiset ry:n järjestämään sova-viikonloppuun. Ailu vaihtoi autoa kesken matkan ja meni mummin, vaarin ja Ruskan kanssa maalle. Sova-viikonloppu oli antoisa meille vanhemmille. Toivottavasti osaamme käyttää saamaamme tietoa hyväksi tulevaisuudessa esimerkiksi parisuhteen hoidossa. Pyry oli luentojen ajan oman hoitajansa Tarun kanssa. Heillä meni hienosti. Punkaharjun Kruunupuisto oli todella hieno paikka. Hotellin ylibuukkauksen takia "jouduimme" majoittumaan jugendhuvilassa. Emme valittaneet. Kunto tosin oli koetuksella kävellessämme edes takaisin hotellin ja huvilan väliä mäkisessä maastossa.

Leiriviikonlopun jälkeen rentouduimme Rönössä Virtasalmella isovanhempien kanssa. Pieksämäellä oli nähty karhu, mutta se ei meitä pelottanut - olihan Jani kaatanut niitä jo useamman lomansa aikana. :D Hyttysillä oli kuitenkin ylivoima - niitä pakoilimme sisätiloihin. Virtasalmelta päätimme lähteä kohti Pohjanmaata. Pysähdyimme yöpymään Kannonkoskella Oili-tätini sekä miehensä Ilmarin luona. He asuvat ihanan luonnon ympäröimänä järven rannalla. Jani uskaltautui jopa pulahtamaan veteen kuuman ajomatkan jälkeen.

Lähdimme ajamaan Kannonkoskelta Seinäjoelle Alavuden kautta. Ensin piti odotella koiraa kotiin, sillä se oli löytänyt narttuseuraa ja oli omilla teillään. Jani ja Ilmari lähtivät mutu-tuntumalla kävellen etsimään "tuhlaajapoikaa" ja sieltähän se vastaan jolkotteli nauru suupielissään. Alavudella saimme murua rinnan alle toisen tätini Eilan luona. Oli ihanaa tavata kummatkin tätini monen vuoden tauon jälkeen. Jani tapasi heidät ensimmäistä kertaa. Seinäjoella kävimme puolestamme tervehtimässä Janin Tellervo-mummaa, jonka tapasin ensimmäistä kertaa. Hän ilahtui yllätyskyläilystämme ja erityisesti pikku-Pyryn tapaamisesta. Kuvassa mumma ja Pyry hassuttelevat.

Seinäjoella vietimme kaksi yötä. Kiertelimme kaupungilla ja nautimme kiireettömyydestä. Seinäjoki näytti meille kauniin puolensa. Aurinko paistoi ja oli lämmintä. Ihmiset olivat ystävällisiä. Ailukin oli todella reipas hotelliasukki. Se oli vähän ihmeissään kun ei päässytkään juoksentelemaan omia polkujaan, vaan joutui kulkemaan remmissä. Kuvassa Ailu vahtii Pyryn unta Panimoravintola Mallaskosken terassilla. Seinäjoella olisi viihtynyt pidempäänkin, mutta koti-ikävä alkoi vaivata. Ajoimme kotiin Kurikan Puska-Jussin kautta ja pysähdyimme myös parilla muulla levähdyspaikalla evästämässä. Pyry vietti ajomatkat joko leikkien tai nukkuen. Oma koti kullan kallis. Kotona nautiskelimme hiljaisesta juhannuskaupungista ja lepäilimme matkaväsymyksen pois.

Onneksi kesästä voi nauttia vielä, vaikka ei lomailisikaan. Toivottavasti ehdin ja jaksan kirjoitella kuulumisia hieman useammin.

Lopuksi vielä video, jossa Pyry jammailee taustamusiikin tahtiin. Mistä lie musiikkimakunsa perinyt, mutta rytmi on ainakin verissä...

Vapputunnelmia

Moi,

tämä on ensimmäinen kerta kun iskäkin kirjoittaa tähän blogiin. Syynä on pääasiassa ollut ajan ja idean puute, ei niinkään se etteikö bloggaaminen kiinnostaisi. Nyt on kuitenkin hetki aikaa, vapun alla ja jälkeen tarttunut muutama ikimuistoinen otos muistikortille, joten Heidin toiveesta jaamme ne nyt kanssanne.

Ensimmäisessä kuvassa Pyry nauttii ensimmäistä kertaa koskaan mustikkamössöä, suoraan purkista. NAM!

Toisessa kuvassa poika poseeraa nallepuh-jengin vappupallon kanssa, kivaa tuntuu olevan.










Vielä pari videota samalta aikakaudelta, valitettavasti jälleen kännykkäkameralaatua. Ekassa videossa kivaa vappupallon kanssa ja toisessa videossa ollaan auttamassa isiä ja äitiä pihatöissä. Takoo tahtia kuin kaleerin orjapiiskuri, taitaa olla rumpalismiehiä.











/Jani

Varpaat suussa ja muuta mukavaa

Pitkästä aikaa ehdin kirjoittaa Pyryn kuulumisia. Läppärini hajosi ja aika vähän tulee oltua koneella, kun käytössä on vain pöytäkone yläkerrassa. Ipodilla ei jaksa edes sähköposteihin vastata ainakaan pitkästi.

Olimme alkukuusta Lastenklinikalla kontrollissa. Sydämen tilanne on edelleen hyvä. Lääkäri tuolloin ajatteli, että voisimme osallistua vauvauintiin, mutta sanoi keskustelevansa ensin aiemmin uinnin kieltäneen lääkärin kanssa. Tänään postissa tuli epikriisi ja siinä mainittiin, ettei Pyry voi uida lääkityksen ja sairauteen kuuluvan rytmihäiriöriskin takia. Olemme todella pahoillamme tästä. Toivottavasti Pyry saa jossain vaiheessa uintiluvan, koska me vanhemmat tykkäisimme uida koko perheen kesken. Mielestäni jokaisen olisi myös hyvä osata uida. Lapsena on varmastikin helpompi opetella uimaan kuin aikuisena. (Toivottavasti siis Pyry saa jossain vaiheessa elämäänsä nauttia vedestä muuallakin kuin ammeessa.)

Pyry juttelee paljon! Hän tapailee hienosti sanoja ja on hauska keskustella hänen kanssaan. Viime päivinä olemme erottaneet äiti-sanan useampaankin otteeseen. Tänään hän kutsui minua huutaen "äiti" muun sanoman seassa. :) Neuvolan terveydenhoitaja kertoi, että vastaavaa tapahtuu paljon 5-6 kuukauden ikäisillä, mutta sana saattaa jäädä pois useaksikin kuukaudeksi.

Olen kuullut sanottavan, että äidin huoli lapsesta kasvaa lapsen kasvaessa. Näin se varmaan on. Viime päivinä olen ollut huolissani monesta epärealistisestakin asiasta, mutta lähinnä Pyryn kakkaamattomuudesta. Eilen ja tänään annoin luumusosetta ystävän kehoituksesta. Otin jo yhteyttä neuvolaankin ohjeiden saamiseksi. Ilo oli suuri kun sain siivota vauvan "niskapaskat"! Poikakin tuntuu helpottuneelta. Pyry on saanut maistella soseita puolentoista viikon ajan (pois lukien maanantain ja tiistain kun ajattelin soseiden haittaavan ummetusta). Hedelmäsoseet ovat herkkua - myös luumu. Omatekemä perunasose on liian karkeaa ja sitä tulee suusta enemmän ulos kuin mitä menee suuhun. Tänään annoin porkkana-perunasosetta luumun kera ja se tuntui maistuvan hyvältä, koska poika alkoi ääntelemään vaativasti ja oli kädet ojossa lusikkaa kohti niin kauan kuin kipossa ruokaa riitti.

Kuten otsikossa mainitsinkin, niin Pyry on kovin kiinnostunut varpaistaan. Hän on jo pidemmän aikaa tutkinut varpaitaan käsillään. Tänään meni isovarvas jo suuhun asti. Tosin sen seurauksena tuli pulautuskin.

Neuvolakuulumiset

Eilen oltiin neuvolassa. Pojalla oli hymy herkässä ja saikin neuvolakirjaansa seuraavan tekstin:"Vatsamakuulla "pyörii" akselinsa ympäri, tavoittelee lelua. Ottaa lelun symmetrisesti molemmin käsin, vie lelun suuhun. Katselee uteliaasti. Suloinen hymypoika! Kaksi hammasta alhaalla!" Pyry on onnistunut myös kääntymään sängyssä poikittain useampana aamuna. Hän myös etenee selkämakuulla nostaen selkää kaarelle - se jos mikä vaatii niskan hallintaa! :D Vatsamakuulla koittaa punnertaa jalat konttausasentoon, mutta vielä kädet eivät tue ylävartaloa.
Tuoreet mitat ovat: 67,2cm ja 7390g. Pyry kasvaa siis hyvin, eikä kiinteään ruokaan siirtymiselle ole kuulemma tarvetta kasvun takia. Toistaiseksi jatkamme täysimetystä, vaikka kohta poika tarvinnee jotain muutakin purtavaa...
Ikäväksemme joudumme vaihtamaan terveydenhoitajaa, vaikka mielellämme olisimme jatkaneet yhteistyötä Helin kanssa. Neuvolassa tasataan asiakasmääriä ja tietenkin juuri meidän katu siirtyy toiselle terveydenhoitajalle. Mielestäni on ollut todella kiva, kun sama terveydenhoitaja on hoitanut meitä raskauden alkumetreistä lähtien. Toivottavasti uusi terveydenhoitaja on mukava.

Ihanaa pääsiäistä!

Kivaa kaupassa

Isi osaa naurattaa poikaa :D

Maailmaa valloittamassa

Viikon vaihteessa Pyry pääsi elämänsä ensimmäisen kerran risteilylle ja siis myös ulkomaille. :) Pikkumies oli reipas matkalainen! Hän valloitti suloisella olemuksellaan ja iloisella hymyllään kanssamatkustajia. Pyry ei ollut moksiskaan laivan tärinästä tai pienestä keinahtelusta. Hän myös nukkui vaunuissaan aikamoisessa metelissä vanhempien ruokaillessa vieressään. Tyytyväinen lapsi tämä meidän Pyry.

Kävimme Tukholmassa tervehtimässä Henni-Maria. Matka Tukholman laitamille taitettiin tunnelbanalla Pyryn jälleen nukkuessa vaunuissaan. T-Bana oli positiivinen kokemus, linjoja on helppo seurata perille ja vaihdot on tehty kivuttomiksi, eli oivallinen tapa valloittaa Tukholma pikkurahalla. Hennin ja Magnusin luona päivä vierähtikin mukavasti, eikä meidän tarvinnut tuhlata aikaamme ostoksilla tms. Kiitos Hennille päiväkahviseurasta :) Matka oli oikein mukava, eikä niin rankka kuin mihin henkisesti olimme varautuneet ennen matkaa. Kaikki meni siis tosi hyvin joten voimmekin luottavaisin mielin suunnitella myös seuraavaa matkaa.